Girmaa Gamadaa akkamitti yaadanna?

Girmaa Gamadaa Oromiyaa keessatti dhalatee guddate. Yeroo umuriin isaa dargagoometti garuu lammii isaa akka tajaajiuuf haalli siyaasaa ture hin hayyamneef. Fedhii fi dharraan waa’ee Oromoo fi Oromummaa guddisuu garuu isa biraa hin dhabamne. Inumaayyuu dharraan toleeyyummaa kun Girmaa waliin biyyaa bahee fakkeenya toleeyyummaa Oromoo ta’e.

GIRMAA GAMADAA: Fakkeenya Toleeyyummaa Oromoo

Toleeyyummaan aadaa tola hawaasaaf hojjachuu dha. Aadaan kun hojiilee hawaasaa fi biyya fayyadu hojjachuu dha. Namoonni hundi dandeettii toleeyyummaa qaban; garuu namni hundi jiruu fi jireenya ofii bira darbe kan hawaasa biraa fayyadu hin hojjatu. Namootni kennaa kana waliin dhalatan garuu of dhoksuu hin danda’an. Hiree kana yeroo argatan waan saba isaanii beeksisuu fi guddisu hojjachuu jalqabu.

Namoota Oromoon akkanatti qabaatee ture, yeroo gabaabaa keessatti dhabe Girmaa Gammadaa akka fakkeenyaatti ilaaluu dandeenya. Girmaan biyya Oromiyaa irraa sababa siyaasaatiin dhiibamee biyya baqannaa Keeniyaa, Naayiroobii, keessa jiraatee ture. Sana booda biyya Kanaadaa, magaalaa Torontoo keessatti qubate.

Yeroo san irraa kaasee hanqina Oromoo karaa beeksisaa fi odeeffannoo jiru furuuf hojii jalqabe. Yeroo gabaabaa keessatti sirboota Oromoo karaa addaddaa beeksisuu, postara addaddaa hojjachuun akka guddatan taasise. Hawaasa keessattis beeksisa ayyaanotaa fi taatotaa qopheessuun akka beekamu gochaa ture. Waldaalee Oromoo addaddaaf beeksisa hojjachaa ture. Waldaan Waaqeffannaa akka beekamuu fi guddatu dhaadhessa hedduu qopheessuun qooda guddaa gumaache. Ayyaanni Irreechaa akka sadarkaa addunyaatti beekamuu fi guddatu gahee olaanaa gumaachaa ture. Ijaarsa Oromoo kan akka OMN, waldaa ispoortii fi ijaarsa hawaasa Oromoo mara keessatti hirmaataa ture. Seenaa qabsaa’ota Oromoo kan akka Jaal Bureyesssoo fa’aa akka ummanni Oromoo beekanii fi faan-dhahii isaanii hordofaniif hojii bu’ura qabu hojjachuun yaadatama.

Jawaar Mohaammad gumaacha Girmaa OMNf godhe of kennuu ol’aanaa ta’uu yaadateera. “Boqonnaa Girmaa Gammadaa dhaga’uun gaddisiisaa dha. Hiriyaa dhugaa fi tajaajilaa ofittummaa hawaasa keenyaa dhabneerra. Girmaan namoota kutannoo fi wal irraa hin cinne waggoota kurnan oliif waliin hojjechuuf mirga argadhe keessaa tokko ture. Guyyaa tokko irraa kaasee, bu’aa ba’ii hunda keessa nu waliin ture. Nagaa siif haa boqottu obboleessa. Maatii isaa fi hawaasa Toroontootiif jajjabina onneen qaba.”

Girmaan erga Oromiyaa irraa dhufee waggoota 20 dura jechuun ni danda’ama, filannoo nyaata galaanaa irratti mala michuu fi odeeffannoo qabuun maamiltoota tajaajilaa tureera.

Girmaan dhukkuba ALS (Amyotrophic Lateral Sclerosis ykn Lou Gehrig’s disease) jedhamu kan baay’ee hin mul’anne fi jireenya namaa jijjiiru qabamee ture. ALS dhukkuba niwurooloojikaalaa kan niwuroonota sochii qaamaa miidhudha; motor neurons seelii narvii sammuu fi lafee dugdaatti sochii maashaalee fedhii isaaniitiin to’atanidha. Qorannoo kun Girmaan kana booda akka durii hojjetee maatii isaa guutuu hin danda’u jechuudha.

Kana booda hojii tola ooltummaa Giddugala Hawaasa Oromootiif graphic designer ta’ee itti fufuus ta’e fedhii suuraa isaa hordofuu hin danda’u jechuudha. Girmaan dandeettiin suuraa ka’uu isaa Maraatoonii Toroontoo Waterfront, Afrofest Toronto fi African Fashion Week Toronto irratti uwwisa isaa irratti mul’ateera.

Girmaan dhukkuba narviitiin wal’aanamaa ture. Haa ta’u malee yaalaan fayyuu hin dandeenye. Adoolessa 4,2024 addunyaa kanarraa boqote. Girmaan abbaa mucaa tokkoo ture; haadha warraa fi mucaa isaatiif jajjabina hawwina.

Namoota akka Hawwinee Alamayehutiif Girmaan gorsaa obbolummaa ture.”Sabboonaa, ogeessa cimaa, goota namaa, anaaf obboleessa gaarii ofii irraa si dhabuun gadda jabaa jechaa ol ta’edha.”

Girmaan nama guddaa karaa hedduun jabaa ture. Bu’aa ba’ii Girmaa Gamadaa hawaasa biratti akka gaariitti yaadatamu Tulluu Liiban ragaa ba’aniiru. “Waggoota kurnan 2 darban hojiiwwan kalaqaa isaatiin kaayyoo Oromoo beeksisuuf urjii ifaa ta’ee kan ture Girmaa Hordofaa Gemeda, yeroo malee Ameerikaa Kaabaa keessatti du’aan addunyaa kanarraa boqote, dhibee isaa irraa ni fayya jedhee abdate bira darbee Kan nama dhibu ilmi namaa gad of qabuu fi qulqulluun kun hin jiru.”

Dandeettii hojiiwwan isaa tolaan fedhiidhaan agarsiisaa tureera. Kana malees Girmaan meeshaalee maxxanfamuu danda’an kanneen akka T-Shirt, caps, banners, artifacts, logos etc. dizaayinii fi gulaaluu kooreegiraafii fi suuraa irrattis gumaacha godheera Girmaan Oromo keessatti taateewwan barbaachisoo ta’an hedduu galmeessee jira. Gumaacha gatii guddaa fi kutannoo umurii isaa guutuu ummata Oromoof kenneen dhabame.”

Girmaan har’a nu waliin hin jiru. Hojiin toleeyyummaa isaa bara baraan nu waliin jiraata. Namoonni akka Birhaanuu Olaanaa ogeessa Oromoo baay’ee of kenne ta’uu yaadatu.

“Girman ilma Oromoo cimaa ture. Ogeessota akkanaa yeroo barbaannu halkanii guyyaa nu gargaaraa akka ture ogeessa kaameeraa fi giraafiksii cimaa turee fi takkaa kaffaltii nu gaafatee hin beeku; kaffaltii tajaajila isaaf kaffalu.”