Kora Lammii akka Dirree Sabaatti: Akkamitti Korri Lammii Buundhaa Hundee Tokkummaa Aadaa Oromoof Mootora Ta’e

Amboo Ejersaatti Korri Lammii Buundhaa ardaalee Jaha jiraniif Aadaa fi Safuu Cimsuuf Ta’e

AMBO EJERSA, OROMIA — Dirree aduudhaan jiidhe naannoo Boojii irratti, sagaleen sirba kora lammii Buundhaa waa’ee eenyummaa fi duudhaalee callisaa, gadi fagoo ta’e waliin walsimsiisaa jira. Wanti akka jalqabbiilammii keessaatti jalqabe gara taatee hawaasaa guddaatti guddateera, korri lammii haaromsa aadaa wajjin haala wal hin tuqneen wal makaa jira.

Dorgommiin Kora Lammii Amboo Ejersaa dargaggoota Oromoo ardaalee adda addaa ja’a: Itayyaa, Amboo, Meexxii, Maatiii, Waddeessaa, fi Shanan irraa walitti fiduun milkaa’inaan walitti fiduun isaa ni yaadatama. Walga’iin isaanii walgahii caalaa; itti yaadanii gocha hawaasummaa deebi’anii walitti hidhamuudha. Kaayyoon giddu-galeessaa, akkuma hirmaattotaa fi qindeessitoonni walqixa ibsaman, waancaa bira darbee kan babal’atudha: Korri lammii aadaa aadaa (aadaa) fi safuu (seera naamusaa fi naamusaa) Oromoo cimsuuf akkamitti humna cimaa ta’uu akka danda’u qorachuuf yaalii walooti.

“Kaayyoon waltajjii marii uumuu ture,” jechuun qindeessaan korichaa ibseera. “Goolii fi qusannaa qofaaf osoo hin taane, haasa’uuf, dhaggeeffachuu fi eenyu akka taane yaadachuuf. Humna korichaa fayyadamuun waa’ee bu’uuraalee keenyaa marii boba’aa jirra.”

Mul’ata kanaaf dhugaa ta’ee, cinaa fi iddoowwan hawaasaa naannoo dirree jiran gara waltajjii marii boonsaatti jijjiiramaniiru-marii hawaasaa bal’aa, gadi fageenya qabu. Maanguddoonni, daawwattoonnis hojiirra oolmaa qabatamaa safuu jireenya ammayyaa keessatti, kunuunsa afaanii fi seenaa afaaniin dubbatamu, akkasumas gahee dargaggoonni akka guca aadaatti qaban irratti ofumaan marii irratti bobba’aa jiru.

”Korri Lammii kun maagneetiidha, garuu haasofni kun qabeenya dhugaati,” jedhan jaarsi buleeyyiin yeroo akeeka isaa ibsan. “Miseensi Kora Lammii Waddeessaa akaakayyuu Itaayyaa irraa dhufe tokko waliin taa’ee waa’ee kabajaa fi hawaasaa haasa’uu arguun… aadaan akkasitti hafuura baafata. Duudhaaleen kun kitaabota qofa keessatti osoo hin taane, gocha keenya guyyaa guyyaa keessatti akka ta’an akkamitti mirkaneessina.”

Miirri garmalee hirmaattota biratti mul’atu gammachuu fi itti quufinsa gadi fagoodha. ”Hirmaachuuf qofa hin dhufne,” jedhe miseensi Kora Lammii Buundhaa irraa dhufe. “Walqabsiisuuf dhufne. Jarreen kana waliin walarguu, achiis nyaachuu fi booda isaan waliin haasa’uu-dallaa ijaan hin mul’anne ni diiga. Akka ummata tokkootti akka cimnu nu taasisa.”

Miira namoota hedduu kan dhageessisan, hirmaattonni saganticha gaalee Afaan Oromoo humna guddaa qabuun wal irraa hin cinne ibsu: “Korre lammii kun waan haalan nama gammachisuu dha,” hiikni isaas, “Lammummaan hawaasaa kun waan gammachuu gadi fagoo, onnee irraa madde fiduudha.”

Korri Lammii Buundhaa Amboo Ejersaa akka moodeela dirqisiisaa sochii aadaa bu’uuraa ta’ee dhaabbatee jira. Meeshaaleen lubbuu ummata tokkoo kunuunsuuf gargaaran yeroo hunda dhaabbilee idilee keessatti akka hin argamne, garuu jaalala waloo kora lammii, dorgommii fi eenyummaa waliinii irraa maddu akka danda’an agarsiisa. Taphi kora lammii yommuu dhihaatu, injifannoowwan waaraa asitti argaman qabxiidhaan osoo hin taane, walitti hidhamiinsa cimee fi waadaa haaromfameen hambaa Oromoo boonsaan fuulduratti ceesisuuf akka madaalamu ifaadha.