Hojiin jabaa maatiin, sooressi, fi qaamoleen mootummaa barattuu waggaa 18 Gujii keessatti akka gurguran

Barreessaa: Daandii Ragabaa

GODINA GUJII – Waggaa 18. Barattuu kutaa 9ffaa. Maqaan ishee Haroo Xonaa. Waggaa torbaan, isheen lubbuun ishee baqachaa jirti – diina miti, maatiin ishee, namichi sooressi, fi adeemsi ishee eeguu qabu.

Seeniin Haroo, kan Aanaa Sabbaa Boruu, Ganda Qanxichaa irratti raawwate, marii gadi fageenyaa afuufa, buttaa, goroorsaa, fi faayidaa sooressaa mul’isa.

Yakkii ishee: isheen lakki jette.

Maatiin Intala Gurguruuf Yaalu

Yeroo dheeraaf, abbaan Haroo fi jaarsoliin maatii ishee namicha sooressa Hirbaayyee Sherkuu wajjin marii turan. Namichi kun haadha warraa lama duraan qaba. Inni Haroo barbaada.

Kaayyoo maatii: sooressa.

Haadha Haroof: “Mana siif ijaara.” Obboleeyyaniif: “Konkolaataa isiniif bita.” Abbaa Haroof: “Baay’ee siif kaffala.”

Haroo dide. Yeroo hedduu. Sagalee ol ta’een.

Heeruma Baqaqfamaaf

Guyyaa 29/05/2018, Qanxichatti, Haroo fedhii isheetiin Fayyisaa Galchuu heerumti. Jaalala miti – jiraachuu.

Aadaa Gujiitiin, jaarsoliin araaraa ni ergamu. Maatiin Haroo jaarsa erge – utuu heeruma cabsuuf. Jaarsa Jaarraa, Sheekaa Bulee, Daani’eel Sorsaa, fi Waajii Lootuu ergan. Hundi isaanii didan.

Ergasi maatiin Haroo jaarsota sodaachiise: “Yoo bakka intalti jirtu nu hin geessitan, si poolisii qabna.”

Butii

Namoonni miidhaa afur – Taakkalaa Biluu fi milishaa gandaa – wajjin Haannaa Birbissa Dukkallee (haadha Haroo) fi Paakistaan (Ilfinaa) (obboleessa Haroo), mana Fayyisaa marsan. Ajaja mana murtii malee.

Haroo fi Fayyisaa qabanii gara Qanxichatti fidan.

Bulchaan gandaa Telloo Baatii (soddaa Hirbaayyee) isaan fudhate. Haroo: “Fedha kiyyaan Fayyisaa heerume.” Bulchaan ishee tuffatee abbaa isheetti deebise.

Haroo Hirbaayyee bira gudaattii.

Guyyaa Lamaan Sodaa

Hirbaayyee Haroo dhaane. Mormaa qabee urure. Iyye: “Yoo na diddu, si ajjeesa. Ati kan kiyya.”

Haroo hin cabsine.

Ergaa obboleessa ishee Fiqaaduu Haroo bira gaafte. Obboleessi milishaa qabatee dhufe. Yeroo dallaa marsan, Hirbaayyee rasaasa ol fuudhee dhaansee baqate. Haroo harkaa qabee hurruma fudhate. Booda obboleessi ishee argate. Garuu maatiif deebifamte – maatiin ammallee ishee Hirbaayyee bira deebisuu yaale.

Buttaa Lammaffaa

Guyyaa 21/06/2018, Haroo fi Fayyisaa gara Aagaa Waayyuu, Haya Diimaatti baqatan.

Maatiin isaanii, Hirbaayyee wajjin, karaa GPS tiin bakka isaanii adda baasan. Guyyaa 24/06/2018, ajaja mana murtii malee, poolisoonni Shaakkisoo irraa dhufanii mana marsan. Sababa sobaa: Haroo warqii giraama 180 hatte.

Isaan Haroo fi Fayyisaa qabanii gara Waajjira Poolisii Aagaa Waayyuu fidan.

Poolisii Walii Galu

Waajjira keessatti, Haroo kadhatte: “Ani soda qaba. Yakka hin hojjenne. Asumatti na qoraa. Sabbaa Boruutti na hin deebisinaa.”

Hooggantaa qorannaa, Inispeekter Waasihuun Taaji’oo, ishee tuffate. Inni duraan Hirbaayyee wajjin marii ture.

Abbaan alagaa Abdulfattaa gargaaruu dhufe: “Maaliif iyyannoo intalaa tuffattu?” Poolisoonni xinnoo dhaga’atan, garuu Haroo hin gadhiifne.

Goroorsaan

Lakkaddaa hawaasaa, Hirbaayyee Sherkuu Miiliyoona 11 Birri ol qaamoleef kenne – poolisii, bulchitoota, abbootii alangaa, jaarsoliin.

Kaayyoo: Haroo deebisuu fi Fayyisaa balleessuu.

Yeroo har’aatti, Hirbaayyee bilisa. Haroo dhokattee jirti.

Warra Hin Yakkin Hidhamuu

Guyyaa 21/07/2018, haadha Fayyisaa, Gororrii Adoolaa (umurii 70), fi obboleeyyan isaa, Fullaasa Galchuu fi Gammachuu Galchuu, mana isaanii rafanii jiran irraa qabanii hidhaman. Ajaja malee. Yakkii malee.

Ji’a tokkoof hidhaman. Yeroo Haroo fi Fayyisaa gargar baafamu qofa gadhiifaman.

Yeroo sanatti, Haroo ulfa – Fayyisaa irraa.

Ulfaa fi Dirqama Ulfaa Baasuuf

Maatiin Haroo ishee ulfa baasuuf dirqan. Dhaanan. Raran. Sodaachisan.

Haroo dide.

Guyyaa 29/07/2018, sa’aatii 1:30 halkanii, Haroo amma deebitee baqatte. Ulfaattuu. Miilla duwwaatti. Sodaa guutuu.

Ganama sa’aatii 7:30, poolisii Hayilee Hirbaayyee namoota miidhaa 6 ol qabatee dhufe. Ajaja malee. Rasaasa mana keessa rukutan.

Maatii Fayyisaa hidhan – garuu Haroo achitti hin turte. Jaarsa Odaa Dhaddachaa ishee dhoksee, gara Waajjira Poolisii Sabbaa Boruutti fidde.

Dhaabbii Waajjira Poolisii

Waajjira keessatti, Haroo boossi: “Ani abdii murteesse. Karra ba’u kiyya du’a qofa. Isaan na ulfa baasuuf yaalan. Ani asirraa hin bahu hanga daa’imni kiyya dhalatu.”

Yeroo kanatti, adeemsis dhaabate. Haroo waajjira keessatti turte. Da’ima ishee achitti dhalte. Da’imni fayyaa.

Garuu erga daa’imni dhalate booda, Hirbaayyee ammallee maallaqa facaasaa jira. Ammallee ishee barbaadaa jira.

Qaamoleen Isaan Gadi Dhaaban

Qorannoon kun Aanaalee sadan adda baase kan gurra isaanii cufatan:

• Sabbaa Boruu – buttaan eegale, qaamoleen walii gale.
• Aagaa Waayyuu – poolisoonni iyyannoo Haroo tuffatan.
• Oddoo Shaakkisoo – jaarsoliin fi bulchitoonni maallaqaan dhama’an.

Aanaaleen kun waan kufate qofa miti. Isaan hirmaatan.

GAAFIIFFANNAA

Seeniin Haroo Xonaa tokko miti. Mallattoo dhukkuba gadi fageenyaa – bakka sooressi haqa bitatu, bakka maatiin dhiiga ofii isaani gurguru, bakka intalli meeshaa taatu.

Nu waanna:

1. Qorannoo federaalaa Aanaalee Sabbaa Boruu, Aagaa Waayyuu, fi Oddoo Shaakkisoo keessatti.
2. Hidhaa fi himannaa Hirbaayyee Sherkuu, Inispeekter Waasihuun Taaji’oo, fi warra hirmaatan hunda.
3. Eegumsa fi iddoo dhokataa Haroofi daa’imma isheetiif.
4. Deebi’aa mana barnuumaa – Haroo kutaa 9ffaa keessatti turte.
5. Xiyyeeffannoo miidiyaa akka namni sooressi amma calleessan hin bitanne.

Intalli Ammallee Baqatte

Guyyaa har’aatti, Haroo Xonaa ammallee jirti. Ammallee dhokatte. Ammallee lolli. Isheen amma haadha. Isheen gara mana barnuumaa hin deebine.

Garuu isheen abdii hin kutanne. Nus hin kutannuu.

“Haqni abbaa haqaatiif!”

Haroo haqa barbaadde. Yeroon haqni deebisuu gahe.